23.1.1990

Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 12.1.1988

Virallisen syyttäjän ja vesi- ja ympäristöhallituksen syytteestä sekä varattuaan N:n kuolinpesän osakkaille Kustavin kunnan Pohjois-Vartsalan kylässä olevan Meritorpan tilan RN:o 5:38 omistajina ja M:lle sanotussa kylässä olevan Lepolan tilan RN:o 5:50 omistajana tilaisuuden tulla kuulluiksi asianomistajina vesioikeus on katsonut selvitetyksi, että A oli vuosina 1982-1984 X Oy:n ja vuodesta 1983 aina 3.6.1986 saakka Y Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä sekä yhtiöiden toiminnasta vastaavana Kustavin kunnassa Ströömin merialueella ilman vesioikeuden lupaa kasvattanut kalaa verkkoaltaissa. Vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa (283/62) tarkoitetun ennakkoilmoituksen johdosta X Oy:lle 27.2.1980 antamassaan lausunnossa vesihallitus oli, koska yhtiön toiminta yhdessä muiden lähituntumassa olevien laitosten kanssa aiheutti vesilain 1 luvun 19 §:ssä tarkoitettua vesistön pilaantumista, kehottanut yhtiötä hakemaan kalankasvatuslaitoksen toiminnalle vesilain 10 luvun 24 §:ssä tarkoitetun luvan. Samalla vesihallitus oli edellyttänyt, että siihen asti, kunnes lupa oli saatu, laitoksella saatiin kasvattaa kalaa enintään 48.000 kiloa vuodessa. Kalan lisäkasvu vuosina 1982-1984 oli ollut saatujen selvitysten mukaan yhteensä ainakin 277.000 kiloa sekä vuosina 1985 ja 1986 ainakin 100.000 kiloa kumpanakin vuonna. Käytettävissä olevien tämän merialueen muiden kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailujen ja vesiviranomaisten tutkimusten perusteella oli voitu havaita, että tämä kalankasvatustoiminta oli aiheuttanut vesistön pilaantumista.

Vesioikeus on katsonut A:n, X Oy:n ja Y Oy:n saaneen 477.000 kalakilon kasvattamisesta taloudellista hyötyä 1,50 mk/kg eli 715.500 markkaa.

Tämän vuoksi vesioikeus on vesilain 1 luvun 19 §:n 1 momentin ja 13 luvun 2 §:n 1 momentin ja 11 §:n sekä rikoslain 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n jatketusta vesistön pilaamisesta ilman vesioikeuden lupaa 40:een 62 markan suuruiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 2.480 markkaa.

Koska X Oy oli 19.3.1985 asetettu konkurssiin, A on yksin tuomittu rikoslain 2 luvun 16 §:n 1 ja 2 momentin nojalla menettämään valtiolle rikoksesta saatuna taloudellisena hyötynä 265.500 markkaa. Samojen säännösten nojalla A on lisäksi tuomittu yhteisvastuullisesti Y Oy:n kanssa menettämään valtiolle sanottuna hyötynä 450.000 markkaa.

Vesiylioikeuden päätös 4.11.1988

Vesiylioikeus, jonka tutkittavaksi A ja Y Oy olivat saattaneet jutun, on todennut A:ta syytetyn siitä, että tämä oli vuosina 1982-1984 X Oy:n ja vuodesta 1983 aina 3.7.1986 saakka Y Oy:n toimitusjohtajana Kustavin kunnassa Ströömin merialueella ilman vesioikeuden lupaa kasvattanut kalaa verkkoaltaissa ja toiminnallaan aiheuttanut vesistön pilaantumista veden laadun vahingollisena muuttumisena ja ympäristön viihtyisyyden melkoista vähentymistä.

A:n väitetty menettely oli saattanut koskea jutussa kuultujen Lepolan ja Meritorpan tilojen omistajien lisäksi ainakin seuraavien Kustavin kunnan Pohjois-Vartsalan kylässä sijaitsevien tilojen omistajien etua ja oikeutta: Heikin talo RN:o 5:84, Matinkari RN:o 5:30, Pohjaranta RN:o 5:3, Pohjaranta I RN:o 5:13, Pohjaranta II RN:o 5:23, Mäntyrinne RN:o 5:45, Liisankallio RN:o 5:46, Kesäpirtti RN:o 5:47, Suvi-Mispa RN:o 5:48, Kalliomäki RN:o 5:49, Nummela I RN:o 5:61, Nummela RN:o 5:31, Salmenrinne RN:o 5:69, Vaja-Kota RN:o 5:70, Honkaranta RN:o 5:71, Heikinrinne RN:o 5:72, Marienranta RN:o 5:73, Kariniemi II RN:o 5:67, Kariniemi RN:o 5:4, Marjola RN:o 5:34, Kuusiranta RN:o 5:35, Viljalahti RN:o 5:36, Karikko RN:o 5:37, Käpylä RN:o 5:33, Vuorela RN:o 4:6 ja Lukkarila RN:o 4:30.

Vesioikeuden ei olisi tullut ratkaista asiaa varaamatta ainakin lueteltujen kalankasvattamon lähistöllä sijaitsevien rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille tilaisuutta tulla asianomistajina kuulluiksi.

Tämän vuoksi vesiylioikeus on kumonnut vesioikeuden päätöksen ja palauttanut jutun vesioikeudelle ilmoituksetta uudelleen käsiteltäväksi sen jälkeen, kun vesiylioikeuden päätös on saanut lainvoiman.

Perustelut

A:han kohdistettu syyte on koskenut ilman vesioikeuden lupaa harjoitettua kalankasvatustoimintaa, josta on aiheutunut vesistön pilaantumista. Tämä on ilmennyt veden laadun vahingollisena muuttumisena ja ympäristön viihtyisyyden melkoisena vähentymisenä. Asianomistajina väitetyssä rikoksessa on pidettävä pilaantuneiden vesialueiden ja niistä haittaa kärsineiden rantakiinteistöjen omistajia, joiden joukossa ovat ainakin kalankasvattamon läheisyydessä sijaitsevien, vesiylioikeuden päätöksessä lueteltujen tilojen omistajat.

Tuomioistuimen on varattava asianomistajille tilaisuus tulla kuulluiksi oikeudenkäynnissä. Sen vuoksi juttu on viran puolesta palautettava vesioikeuteen oikeudenkäyntivirheen korjaamiseksi.

Päätöslauselma

Vesiylioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.